On hyvin tärkeää erottaa toisistaan jo
teoriatasolla
yleisimmät kuvaformaatit. Tämä opas
käsittelee
näitä asioita.
Yleistä
Jokaisella kuvatiedostolla on oma formaatti. Tämä
formaatti
sisältää tiedon siitä, miten
tietokoneen tulisi
tulkita tiedoston informaatio ja tuottaa kuva
näytölle.
Formaatti välitetään tietokoneelle jokaisen
tiedostonimen
perässä olevalla kolmekirjaimisella tai
neljäkirjaimisella lyhenteellä. Formaatteja ei voi
myöskään muutella ihan vain yksinkertaisesti
kirjoittamalla .jpg-formaatin paikalle .gif tai vastaavaa, jos
yrität tätä niin
käyttöjärjestelmä
ei pysty avaamaan tiedostoa. Formaattien muuntaminen toiseksi onnistuu
ainoastaan avaamalla kuva kuvankäsittelyohjelmassa ja tallentamalla se toisessa
formaatissa.
Tiedostoformaatteja on monia kymmeniä, mutta
käytännössä sinun ei tarvitse
tietää
muita kuin nämä:
| Kuvaformaatti | Ominaisuudet |
| BMP | Raskas, pakkaamaton kuvaformaatti joka ilmaisee jokaisen pikselin ominaisuudet erikseen. Ei sovi WWW-julkaisuun. Vie paljon muistitilaa. |
| JPG | JPG on häviöllistä pakkausta käyttävä kuvaformaatti, joka on erityisen hyödyllinen valokuvien julkistamisessa WWW:ssä. JPG-valokuvan laatu on yleensä huono, mutta se myös pakkautuu hyvin pieneen tilaan. Sillä on 24-bittinen värikartta mikä tarkoittaa sitä, että sen sisältämien värien määrä on korkeintaan 224 eli 16 777 216 väriä- sama, mikä on monitorinkin korkein väritarkkuus nykyään. JPG on huono kaavioiden esittämiseen, koska laajoille yksivärisille pinnoille se yleensä lähtee piirtämään "söhryä". GIF tai PNG on paljon parempi tässä lajissa. |
| GIF | GIF, häviöttömästi pakattu kuvaformaatti, on erityisen hyvä kaavioiden tekoon. Sen värikartta on 8-bittinen eli värejä voi olla 28eli 256. Tästä syystä se ei ole erityisen hyvä esim. valokuvien esittämiseen. Se tukee (yksibittistä) läpinäkyvyyttä, eli kukin pikseli kuvassa voi olla joko täysin läpinäkyvä tai täysin läpinäkymätön. Lisäksi GIF pystyy esittämään animaatioita. |
| PNG | PNG on häviöttömästi pakattu kuvaformaatti, joka tukee peräti 48-bittistä värikarttaa sekä 16-bittistä alfakanavaa eli läpinäkyvyyttä (Suomeksi: kuvat voivat olla läpikuultavia läpinäkyvyyden lisäksi). PNG ei voi olla animaatio. PNG-kuvat voivat olla yhtä hyvin kaavioita kuin valokuviakin. Koska PNG on häviötön kuvaformaatti, häviää se kuitenkin tiedoston pakkauskilvassa aina JPG-formaatille. |
Muita kuvaformaatteja:
RAW on häviötön formaatti, jota käytetään laadukkaammissa digikameroissa. Se on suunnilleen samanlainen kuin BMP, mutta sille ei ole olemassa tällä hetkellä yhtenäisiä standardeja ja sen vuoksi RAW-kuvien avaaminen voi tuottaa joissakin kuvankäsittelyohjelmissa ongelmia.
TIFF on BMP-formaatin kaltainen häviötön formaatti, jota käytetään usein painoteollisuuden tarpeisiin.
XCF on GIMP-kuvankäsittelyohjelman tiedostoformaatti. Se tallentaa kaikki GIMP-kuvatiedoston erilliset tasot ja muut säädöt, jotta voisit palata takaisin viimeistelemään kuvasi. Kun tallennat kuvasi jossain muussa formaatissa, tämä ei säilytä erillisiä tasoja tai muita säätöjä vaan "litistää" kaikki yhteen kuvaan. Käytä siis esim. JPG-formaattia vain, kun haluat tallentaa valmiin kuvan. XCF on erittäin hyvä keskeneräisen kuvan välitallennukseen.
PSD on Photoshopin vastaava tiedostomuoto. Joitakin PSD-tiedostoja pystyy aukaisemaan myös GIMP:illä, tosin täydellistä yhteensopivuutta ei luvata.
PSP on Paint Shop Pro:n vastaava tiedostomuoto.
Läpinäkyvyys vs. läpinäkymättömyys, läpikuultavuus
Läpinäkyvyys/läpinäkymättömyys on termi, joka tulee vastaan useimmin WWW-ympäristössä. Myös joissakin taitto-ohjelmissa voidaan hyödyntää tätä ominaisuutta.
Läpinäkyvä kuva, joka siis voi olla vain GIF- tai PNG-kuva, voi olla kuin "tippaleipä". Osasta kuvaa tausta näkyy läpi. Läpinäkymätön kuva on aina suorakulmion muotoinen ja silloinkin, kun kuvan tietyssä osassa ei ole mitään, tämä alue kuvasta näkyy taustavärin (yleensä valkoisen) värisenä. Tästä saat tarkempaa tietoa kuvan läpinäkyvyydestä.
Kuva 1. Esimerkki läpinäkyvästä GIF-kuvasta. Tämän WWW-sivun tausta näkyy joistakin paikoista (tekstin ulkopuolelta) kuvan läpi.
Ainoastaan PNG-kuvat voivat olla läpikuultavia, ne voidaan valmistaa kuvankäsittelyohjelmalla vähentämällä yksitasoisen kuvan "Peitto"- eli "Opacity"-arvoa "Tasot"-työkalussa. Tällä hetkellä yleisimmät Internet-selaimet tukevat PNG-formaatin läpikuultavuus- ominaisuutta.
Kuva 2. PNG-formaatissa talletettu kuva. Osa kuvasta on läpinäkyvä ja loputkin pikselit ovat läpikuultavia.
Muut kuvat, kuten BMP- tai JPG-kuvat eivät voi olla läpinäkyviä tai läpikuultavia.
Pakattu vs. pakkaamaton
Mitä tarkoittaa pakattu
kuvatiedosto (JPG, GIF, PNG) ja mikä ero sillä on pakkaamattomaan
kuvatiedostoon (BMP)? Kuten arkipäivän kokemus
osoittaa,
pakkaamattomat tavarat vievät paljon
enemmän tilaa kuin
pakatut. Bittimaailmassa asia on täysin samanlainen.
Kuvatiedosto,
joka on pakattu, vie paljon vähemmän muistitilaa kuin
pakkaamaton. Pakattu kuvatiedosto saadaan aikaiseksi erilaisilla
algoritmeilla, jotka esimerkiksi kertovat, että "Tuossa
valokuvassa koko yläosa on pelkkää
sinistä".
Pakkaamattoman kuvatiedoston algoritmi on paljon "tyhmempi", ja
ilmoittaa vain että "Tuo pikseli tuossa on sininen, ja
seuraava
pikseli on sininen , ja seuraava...". Tämä vie
huomattavasti
enemmän muistitilaa.
Häviötön
vs. häviöllinen
Entä mitä eroa on sitten
häviöttömällä (BMP, GIF,
PNG) ja
häviöllisellä (JPG) kuvatiedostolla? Kun
kuvaa muutetaan
tiettyyn formaattiin, niin häviötön
formaatti ei
hävitä mitään tietoja
kuvasta, vaikka kenties esittääkin sen eri tavalla. Kaikki tieto
on edelleen tallessa kuvatiedostossa. JPG on päinvastoin kuin
muut
häviöllinen
formaatti. Se hävittää kuvasta
yksityiskohtia ja ja
paikkaa ne "söhryllä". Tämä saa
kuvan pakkautumaan
huomattavasti pienempään muotoon, mutta
heikentää
valokuvan laatua. Riippuu täysin jpg-pakkauksen laadusta,
milloin
valokuvan tarkkuus alkaa kärsiä huomattavasti.
Mitä
tarkempi kuva, sitä enemmän se vie muistia.
Mitä
epätarkempi, sitä vähemmän se vie
muistia.
Kannattaa muistaa, että JPG-formaatin ansio on nimenomaan se
että se vie vähän muistia, ei se
että se olisi
jotenkin erityisen valokuvantarkka formaatti.
Mikä
kuvaformaatti on paras?
Parasta kuvaformaattia ei ole. Se riippuu
käyttötarkoituksesta, kuten jo taulukossa 1 tuli
ilmi.
Esimerkiksi tietokoneen kovalevyllä valokuvat voi hyvin
pitää BMP-formaatissa.
Se vie tilaa, mutta on tarkka eikä hävitä tietoja kuvasta. Ja tilaahan tietokoneen
kovalevyllä yleensä riittää.
JPG on taas
omiaan valokuvien
esittämiseen netissä. Sen värimaailma on
realistinen, ja
se vie vähän muistitilaa. Myös valokuvien
latautuminen
nettivierailijan selaimelle vie vähän aikaa.
Netissä
olevien valokuvien laatu ei yleensä tarvitse olla viimeisen
päälle, riittää kunhan kuvasta saa
selvää. Siksi JPG on tähän yleensä
järkevä valinta. Jossakin taidegalleriasivuilla jossa laatu
ja
terävyys on ensisijainen välttämättömyys PNG
voi olla parempi valinta.
GIF on hyvin
monipuolinen. Se
tukee läpinäkyvyyttä eli kuva voi olla erikoisen
muotoinen ja siinä voi olla esimerkiksi "reikiä"
keskellä kuvaa, sen avulla voi
tehdä
animaatioita, se
on häviötön. Se on hyvä vaihtoehto
kaavioiden
esittämiseen netissä.
PNG on
erittäin hyvä
vaihtoehto korvaamaan GIF-formaatin ja myös valokuvien
esittämisessä se on kelvollinen. Tosin PNG ei voi olla
animaatio, mutta voidaan toki kysyä että milloin viimeksi
joku on nähnyt tarkoituksenmukaisen ja hyödyllisen ja
ei-ärsyttävän GIF-animaation netissä:) Ainoa
ongelma on kohtuullisen iso tiedostokoko.
Vertailuja kuvaformaattien kesken
Alkuperäinen valokuva mansikasta jpg-muodossa. Melko
hyvälaatuinen nettikuvaksi, eikä siinä näy
omituisuuksia
ilman suurennuslasia. Kuva ei tietenkään täytä
kaupallisia vaatimuksia, jo senkin takia että se on otettu
halvalla digikameralla.
Mansikka sen jälkeen kun se on muutettu .gif-muotoon.
Tarkastele
pintaa (etenkin mansikan kantaa) läheltä, niin
huomaat
että tämä kuva on selkeästi
rakeisempi kuin
jpg-kuva! On ehkä hankala uskoa, että tässä
kuvassa on maksimissaan vain
256 väriä, edellisessä niitä voi olla 16,7
miljoonaa! Tietokoneen monitorilla rakeisuus ei näy
läheskään niin hyvin kuin paperille painettuna.
Tässä on alkuperäinen JPG-formaatissa oleva
mansikka
muutettu .png-muotoon. Tämä on
ulkonäöllisesti
täysin identtinen .jpg-kuvaan verrattuna. PNG sopii siis
myös
valokuvien formaatiksi, vaikka viekin enemmän muistitilaa
(katso
alla).
Huomaa, että vaikka GIF-formaatti näyttääkin kuvan epäselvästi, se ei hävitä siitä mitään informaatiota! Jos muutat GIF-kuvan takaisin JPG- tai PNG-formaatiksi, niin kuva näkyy täsmälleen samanlaisena kuin alkuperäinen JPG-kuva. Kokeile jos et usko:) Sen sijaan jos muutat GIF- tai PNG-kuvan JPG:ksi ja takaisin, kuva voi olla epäselvempi, koska JPG-muunnos on hävittänyt siitä tietoa, jota et saa takaisin millään algoritmilla.
Ilmoitan tässä kyseisten kuvien vaatiman muistitilan:
JPG-kuva
vie
68,1 kt. GIF-kuva taas 128 kilotavua (enemmän kuin JPG). PNG
vie
muistitilaa 274 kt. Muistitilakisan voitti siis JPG-formaatti
täysin selkeästi, lisäksi laatu oli selkeää.
Eli valokuvien julkaisussa JPG on miltei aina vakavasti otettava
valinta.
Kaaviokuvat
Kuvat voidaan jakaa kahteen kategoriaan: valokuvat ja kaaviokuvat. Kaaviokuva on jokainen piirros, kaava, logo, symboli tai muu vastaava, mikä ei ole valokuva. On vain yksi asia mikä kaaviokuvista täytyy tietää: käytä niiden tallentamiseen aina esimerkiksi GIF- tai PNG-formaattia tai jos tilanne sallii, BMP-formaattia, älä käytä JPG-formaattia, koska se on suunniteltu vain valokuvien tallentamiseen! Seuraavassa selitän syyn:
Tässä on GIF-kuva. Kristallinkirkas ja tasainen.
Tässä taas sama muutettuna (hyvälaatuiseksi)
JPG-kuvaksi. Jos katsot kuvaa tarkasti, huomaat sinisellä
pinnalla
"söhryä". Tämä johtuu
siitä, että JPG on
hävittänyt siitä tietoa
yrittäessään
saavuttaa pienen tiedostokoon ja ihmisen silmä on erityisen tarkka
erottamaan pieniäkin häiriöitä tasaisella pinnalla.
JPG ei siis ole erityisen hyvä
kaavioiden ja logojen tallentamiseen. Tulostetussa kuvassa ero tulisi
esille vieläkin silmääpistävämmin.
Tämä taas on GIF-kuva muutettuna PNG-kuvaksi. Kuten
huomaatte, aivan yhtä kristallinkirkas ja selkeä kuin
alkuperäinenkin kuva.
Äskeisten kuvien vaatimat muistitilat: GIF-kuva:
7,48 kt.
JPG-kuva vei 2,54 kt. PNG puolestaan 6,79 kt. JPG voitti
jälleen
muistikilvan, mutta nyt laatu oli paljon heikompi kuin kilpailijoilla.
PNG oli kisassa jonkin verran parempi kuin GIF, mutta huomattavia eroja ei
ollut.
Lopuksi esitän vielä, miten JPG-pakkauksessa esiintyy
muistitilan ja kuvan laadun välinen korrelaatio. Tämä
saadaan aikaan GIMP-ohjelmalla tekemällä kuva, tallentamalla sen JPG-muodossa ja
säätämällä "Laatu"-ominaisuutta kuvaa
tallettaessa:
| Kuva | Muistitila |
 |
3, 16 kt. Kohtuullisen alhainen muistitila ja kohtuullinen kuvan laatu |
 |
2, 30 kt. Kuvan laatu välttävä |
 |
1, 98 kt. Teksti alkaa jo hiukan hajoilla reunoilta |
 |
1, 48 kt. Epäilyttäviä raitoja kuvan yläosassa |
 |
0,898 kt. Kuvatiedoston koko erittäin pieni, mutta kuvan laatu erittäin kehno |