Skip to main content

Kuvan rajaus ja valinnat

Hiukan termistöä alkuun: Kuvan rajaus tarkoittaa yleisesti sitä, että kuvasta rajataan pois alueista ylhäältä, alhaalta ja molemmilta sivuilta siten, että uusi kuva on suorakulmion muotoinen.

Valinta tarkoittaa sitä, että kuvasta valitaan tietty objekti esimerkiksi värin tai muodon perusteella jatkomanipulointia ja toiseen kuvaan liittämistä varten. Mitä tarkempi valinnasta tulee, sitä parempi on myös lopputulos. Tässä oppaassa käsittelen valintoja. Kuvan rajausta käsittelen täällä.  

Valinta voi olla selkeärajainen tai vähittäisesti häipyvä. Se voi olla täysin ympyrän- tai suorakulmion muotoinen, vapaalla kädellä valittu tai tietokoneen itse määrittelemä reitti. 

Valinta ilmoitetaan kuvankäsittelyohjelmassa ”juoksevilla muurahaisilla”, eli valkoisena ja mustana välkkyvänä ääriviivana. Kuvan rajauksiin liittyy monia asioita, joita moni kokenutkaan kuvankäsittelijä ei hallitse niin hyvin kuin pitäisi. Liian moni pitää hirttonuoraa ainoana oikeana tapana rajata alueita, josta syystä jälki on usein huolimatonta ja suttuista. Siksi rajauksiin, sekä tekniseen että taktiseen puoleen, on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Ensin on syytä ottaa esille tekninen puoli: minkälaisia valintatyökaluja on olemassa, ja mitä etuja ja rajoituksia niillä on?

Hirttonuora (lasso) eli vapaa valinta

Hirttonuorahirtto eli vapaa valinta on eräs yleisimmistä valintatyökaluista ja ainoa työkalu, minkä käyttöön aloittelija todennäköisesti on tutustunut. Sen toiminta perustuu siihen, että valitaan ensin tämä työkalu työkaluikkunassa ja sitten hiirellä piirretään ykköspaiike pohjassa valinnan reitti kuvaikkunassa. Valintareitti on täsmälleen sen muotoinen, mitä hiirikätesi piirtää. Tämän työkalun avulla saa valittua graafisesti yksinkertaisia objekteja. Sen etuihin kuuluu nopeus, vaivattomuus ja helppo käyttö. Tämän työkalun haittapuoliin kuuluu sen rajallisuus ja riippuvuus hiirikäden vakaudesta. Mitään vähänkään monimutkaisempaa hahmoa sillä saa harvoin rajattua uskottavasti. Muista käyttää suurennuslasiasuurennus tämän työkalun kanssa jotta saisit rajattua esineen mahdollisimman tarkasti.

Huomio! Aloittelevalle kuvankäsittelijälle epäonnistuneen rajauksen saaminen pois on usein ongelmallista. Se ratkeaa varmistamalla, että työkaluna on hirttonuora ja napsauttamalla hiirellä kerran kuvaikkunaa. Jos tämä ei onnistu, niin ongelma on siinä että valintatyökalun ”toiminta”-valikossa on valittu jotain muuta kuin ensimmäinen optio (katso kuva 1).

ikkuna
Kuva 1. Tämä optio ”Toiminta”-valikosta pitää olla valittuna jotta rajauksen poistaminen onnistuisi edellä kuvatulla tavalla. Valikossa olevat neljä neliötä ovat yksinkertaisia valintapainikkeita joista voi valita vain yhden kerrallaan. Näiden painikkeiden merkitystä käsittelemme myöhemmin. 

Tehtävä: ota Internetistä joku valokuva. Rajaa tällä työkalulla joku yksinkertainen esine (kuten savupiippu, ovi tms.) ja kopioi se toisen valokuvan päälle. Tarkkaile, onko rajaus uskottava.

Suorakulmiovalinta

Suorakulmiovalintanelio on tehokas ja nopea silloin kun rajattava alue on suorakulmion muotoinen. Se toimii aivan yhtä yksinkertaisesti kuin hirttonuorakin: vedä hiirellä vasen painike pohjassa rajattava alue kuvaan. Täsmälleen neliön muotoisen rajauksen saamme kun painamme samaan aikaan Shift-näppäintä, aivan kuten useimmissa muissakin kuvankäsittelyohjelmassa. 

Ympyrä/ellipsivalinta

Ympyrä/ellipsivalintaympyra (vaihtoehdot toteutuvat taas Shift-näppäimen avulla) on muuten aivan yhtä helppo kuin suorakulmiovalinta, mutta ympyrän muotoisen valinnan teko täsmälleen oikeaan paikkaan tuottaa aloittelijalle ja monelle kokeneemmallekin kuvankäsittelijälle päänvaivaa. Pyrkikäämme siis arvailuista eroon: mikä on oikea tapa tehdä tarkka ympyränmuotoinen valinta, jos rajattavana on vaikkapa tietyssä kohdassa oleva ympyränmuotoinen kaivonkansi? Ensin valitsemme kuvan:


Kuva 2. Ympyränmuotoinen kaivo (Tallinnasta, mainittakoon tässä vaiheessa:). Miten saisimme sen valittua mahdollisimman tarkasti, ilman summittaista tähtäilyä?

Ensinnäkin avaamme sen GIMP:issä. Sitten valitsemme kuvaikkunan valikosta ”Näytä”=>”Näytä apuviivat”.


Kuva 3. Apuviivat paikallaan. Ne eivät ole osa kuvaa, joten kuva tallennetaan ilman niitä. Ne ovat vain nimensä mukaisesti apuna jatkotoimenpiteitä varten.

Sitten piirrämme kynälläkyna yhden pikselin siveltimellä Shift-näppäintä hyväksikäyttäen neljä viivaa ympyrän kehälle, kaksi vaaka- ja kaksi pystysuoraan siten, että ne juuri ja juuri hipaisevat ympyrän pintaa (katso kuva 4). Viivojen värillä ei ole väliä, kunhan vain itse erotat värin selkeästi. Esimerkissämme kuva on melko tumma, joten mielestäni kirkkaan punaiset viivat erottuvat hyvin. Muista, että viivan ei ole pakko alkaa mustien rastien keskikohdista, mustat rastit vain auttavat hahmottamaan onko viiva suora vai ei. Huomio! vetäessäsi erilliset suoratShift-näppäin täytyy suorien piirtämisten välillä päästää ylös.


Kuva 4. Viivat vedetty ympyränmuotoisen valinnan ympärille.

Sitten otamme ympyrä/ellipsivalinnan ja vedämme sen hiiren ykköspainike pohjassa pitäen toisesta yläkulmasta vastakkaiseen alakulmaan:


Kuva 5. Valmis lopputulos. Arvausmenetelmällä aikaansaatu ympyrävalinta on huomattavasti vaivalloisempi ja heikkotasoisempi. Kopioi valinta uudelle alustalle, esimerkiksi toisen valokuvan päälle ja tarkastele onko se uskottava.

Huomio! Matemaattisista menetelmistä kiinnostuneille tiedoksi, että tämä sama rajausmenetelmä tepsii myös ellipseihin, mutta ellipsin on oltava matemaattinen ellipsi (eli siis suomeksi sanottuna kappaleen ääriviivat noudattavat ellipsin yhtälöä), ei esimerkiksi ”urheilukenttä” tai ”rugbypallo”. Valitettavasti melko harva ellipsin muotoinen kappale on tarkasti ottaen ”matemaattinen ellipsi”. 

Kehittyneempiä valintamenetelmiä

Taikasauva

Joskus yksinkertaiset hirttonuorat, ympyrä- ja ellipsivalinnat eivät ole riittäviä monimutkaisten valintojen tekemiseen. Taikasauvataika, joka valitsee kuvasta yhtenäisen värialueen säädettävät raja-arvon mukaan


Kuva 6. Taikasauva-työkalu. Huomaa ”Raja-arvo” käyttöliittymän alaosassa.

on tehokas silloin kun objekti on voimakkaasti eri värinen kuin tausta. Kun taas näin ei ole, niin rajaus ei onnistu millään raja-arvolla. Katsotästä esimerkki siihen, mihin taikasauva pystyy, kun objekti on väriltään tarpeeksi erottuva taustastaan.

Valitse värejä kuvasta-työkalu

Valitse värejä kuvasta-työkaluvareja toimii miltei samoin kuin taikasauvataika, siinä on itse asiassa vain yksi ero: taikasauvalla värialueita valitessa täytyy värialueen olla yhtenäinen, tällä toisella työkalulla valittavat värit voivat olla erillisinä saarekkeina ympäri kuvaa. On tietysti tapauskohtaista, kumpi on edullisempaa.


Kuva 7. ”Valitse värejä kuvasta”-työkalulla tehty rajaus. Kaikki punaiset alueet kuuluvat rajaukseen. Jos taikasauvan ja tämän toisen työkalun välinen ero jäi epäselväksi, kokeile kyseiseen kuvaan myös taikasauvarajaustataika.

Taikasakset

Taikasaksetskasi ovat hirttonuoraa astetta tehokkaampi työkalu. Sen sijaan että piirrämme valinnan hiirikädellä, valitsemme hiiren vasemmalla napilla vain yksittäisiä pisteitä rajattavan objektin ympäriltä. Heikkoudet ovat samat kuin taikasauvassa: objektin täytyy erottua taustasta selkeästi, muuten taikasakset tekevät huolimattoman valinnan. Katso tästä esimerkki taikasaksien käytöstä. Tehtävä: etsi Internetistä valokuva ja tee samanlainen esineen kopiointi kuten edellisen linkin liikennemerkin tapauksessa.

Lopuksi

Nyt olemme käynyt läpi yksinkertaisimmat valintatyökalut ja niiden peruskäytön. Mutta valinnat eivät ole aina näin yksinkertaisia ja siksi meidän on jatkettava eteenpäin jotta meillä olisi eväät analysoida paras lähestymistyyli rajausongelmiin myös vaativammissa tapauksissa. Muista, että varsinkin rajausongelmissa on hyvä miettiä ensin ja kokeilla vasta sitten! Tosi erilaiset kokeilut ovat aina hyvästä, mutta tieto siitä minkälainen valinta on yleensä tuottanut tulosta tietynlaisessa ongelmassa säästää aikaa huomattavasti enemmän kuin summittainen kokeilu ilman mitään harkintaa. Kokemus on valttia, ja sitä saa vain vuosien harjoittelulla! Jatka harjoittelua tämän oppaan kakkososiolla!

2 thoughts to “Kuvan rajaus ja valinnat”

Vastaa